Hans Assmann (1923-1998), saksalaissyntyinen epäilty

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
User avatar
matlockb
Posts: 1754
Joined: Fri Apr 27, 2012 5:30 pm

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by matlockb » Wed Nov 06, 2013 1:15 am

Ilmeisesti myös Hans Assmannin vaimo, baariapulainen, rouva Vieno Mirjam Assmann (os. Tapio) piti ns. suunsa kiinni loppuun asti mutta toisaalta hän antoi Hansia puoltavia haastatteluja Bodomin surmien keskustelun ollessa kuumimmillaan, lisäksi hän kertoi jotain muistaakseni Paloarolle. Hän asui jonkin aikaa Hansin kanssa Ruotsissa, muutti takaisin Helsinkiin mutta asui syystä tai toisesta jonkin aikaa myös Kotkassa, muuttaen sieltä sitten takaisin Helsinkiin.

Vieno Mirjam Assmanilla ei ollut lapsia eikä hänellä tiettävästi ollut ainakaan mitään mainittavia miessuhteita Hans Assmannin jäälkeen tai ennen Assmannia.
Vieno Assmannin kertoman mukaan he tapasivat vuonna 1950.

Vieno Assmann oli syntynyt 22.12.1925 Kauhajoen Päntäneen kylällä. Vieno Assmann kuoli Helsingissä vuonna 1991. Tarkempaa kuolinpäivämäärää ei ole missään julkaistu, mutta se on helppo ja nopea selvittää.

Terttu Lindqvist (vuokraemäntä, joka oli siskonsa Tertun ja puolisonsa Lennartin kanssa) antamassa alibia Assmannille murhayöksi, kuoli rattijuopon ajettua hänen päälleen Helsingin Kalliossa vuonna 1996, hän oli hieman yli 70-vuotias.


User avatar
Queen
Posts: 1931
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by Queen » Wed Dec 10, 2014 11:52 am

Alibissa 2/99 oli Assmannista mainittu jotakin. Kirjoitetaan talteen sekin.

Vääpeli Hans A osallistui toiseen maailmansotaan Saksan joukoissa ja taisteli itärintamalla. Hän joutui sodan lopussa 1945 Köningsbergissä vangiksi ja Uralilla sijaitsevalle vankileirille, josta vapautui joulukuussa 1950.

Hän tuli Suomeen Helsingin olympialaisten aikoihin ja tapasi suomalaisen eteläpohjanmaalta kotoisin olevan Vienon (lehdessä nimi on muutettu Mirjamiksi) ja meni naimisiin tämän kanssa.
Koko 50-luvun hänelle annettiin erilaisia työlupia eri puolille Suomea. Virallisesti hän asui Espoossa ja käytti työnjohtajan ammattinimikettä. Suomen kansalaisuuden hän sai 1958.
Saapuessaan Suomeen Hans A puhui hieman saksalaisittain murtaen suomea, mutta kertoi oppineensa hyvän suomen kielin Uralilla suomalaiselta sotavangilta.

Arkistotietojen mukaan Hans A tuomittiin 13.7.1962 vaimonsa vähäistä vaikeamman ruumiinvamman tuottamisesta erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa vain 9 kk:n kuritushuonerangaistukseen, vaikka oli hakannut ja potkinut uhrin lähes henkihieveriin.
Kuulusteluissa Hans A kertoi ollessaan tekoa tehdessään niin kiihtynyt, ettei muistanut koko asiaa.
Rangaistuksensa hän sovitti Riihimäen keskusvankilassa 11.10.1963 - 2.5.1964. Vapauduttuaan hän muutti Ruotsiin, eikä koskaan nostanut kanteita, syytteitä eikä tehnyt muitakaan valituksia mm. hänet murhasta ilmiantaneita lääkäreitä vastaan.

Huom! Tässä artikkelissa hänen sanotaan siis saaneen suomen kansalaisuuden vuonna 1958, kun alustuksen lähteessä mainittiin vuosi 1959.

User avatar
matlockb
Posts: 1754
Joined: Fri Apr 27, 2012 5:30 pm

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by matlockb » Sat Dec 13, 2014 9:57 am

Kiitokset jutusta, Queen.

Pitänee tarkistaa tuo kansalaisuus vielä jostain, itse muistelisin että Assmann sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1959 mutta eiköhän tuohon faktatietoa löydy melko helposti.

Ihmettelen, miksi Vienon nimi oli muutettu (lehdessä), varsinkin kun hänen toinen nimensä on Mirjam joten Vieno on helppo siitä tunnistaa, samoin hieman ihmettelen että vaikka Vieno muutti Helsingistä Kotkaan, mutta palasi takaisin Helsinkiin eikä tiettävästi ollut eron jälkeen pahemmin missään tekemisissä Hansin kanssa, hän ei kuitenkaan muuttanut sukunimeään takaisin Tapioksi vaan eli kuolemaansa, eli vuoteen 1991 asti Vieno Assmann-nimisenä. Kuollessaan Vieno muuten oli suhteellisen nuori, vasta 66-vuotias.
Ikävää että Vienosta ei ole minkäänlaisia haastatteluja myöhemmiltä vuosilta, kuten 1980-luvun lopulta ja/tai 1990-luvun alusta. Saattaa tietenkin olla että Vieno ei ole suostunut haastatteluihin mutta tästä luulisi olevan jonkin maininnan olleen jossain.

Vienon kertomuksessa on muutenkin vähän epätarkkuuksia, hän on aikanaan kertonut tavanneensa "29-vuotiaan Hansin ensimmäisen kerran Saksassa vuonna 1950".
Todellisuudessa Hans on kuitenkin ollut tuolloin vasta 26 tai 27-vuotias (Hans oli syntynyt joulukuussa 1923), tosin väärä ikä saattaa olla esimerkiksi kuulo -tai kirjoitusvirhe.

User avatar
Elizzza
Posts: 503
Joined: Tue Nov 20, 2012 8:18 pm

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by Elizzza » Wed Dec 17, 2014 12:59 am

Täällä uskomatonta (Believe or not) tarinaa Assmannista. Ja vaikka mistä.
http://www.mitavittua.fi/2014/12/16/sal ... forssassa/

1960 mies nimeltä Lee Harwey Oswald loikkasi Yhdysvalloista Neuvostoliittoon. Historiallinen tosiasia on että hän yöpyi Helsingissä hotelli Tornissa. Väitetään että hän olisi tavannut Helsingissä muuan Hans Assmanin joka olisi hoitanut Oswaldin paperiasioita. Assman liitettiin myöhemmin mm.Bodomin- järven surmiin. Oswaldin myöhemmistä liikkeistä ei ole havaintoa.
Forssassa paloi v 1996 tuöipalossa matkustajakoti Sport.

Matkustajakodin siivooja, nykyään 87 vuotias, kertoo että 1960
kesällä matkustajakodin pihaan ajoi auto jossa oli kolme miestä.

Autonkuljettaja jäi autoon ja kaksi miestä tulivat sisälle. Toinen, nuorempi ei puhunut mitään, toinen, vähän vanhempi puhui suomea saksaksi murtaen. He varasivat kaksi huonetta jonka vanhempi maksoi käteisellä. Vanhempi kirjoitti lomakkeeseen nimekseen Max Frank ja nuorempi Leon Kinsky. Miehet poistuivat huoneeseen. Siivooja huomioi että auto ja autonkuljettaja olivat ulkona. Kun Siivooja aamulla meni tekemään siivousta, hän huomasi että huoneissa ei ollut ketään. Vuodevaatteet olivat koskemattomat. Huoneissa ei oltu nukuttu. Auto oli kadonnut pihalta. Siivooja kysyi aamiaistarjoilijalta oliko tämä huomannut kaksi ulkomaalaista. Hän ei ollut. He eivät olleet syöneet aamiaista. Yövahti kertoi että auto oli odottanut pihalla aamuun kello 3 asti, jolloin miehet olivat poistuneet autoon ja auto oli lähtenyt. Lähes koskemattomista huoneista siivooja tuhkakupeistä tupakantumppejha sekä paperituhkaa. Ilmeisesti tuhkakupeissa oli poltettu jotakin. Vuosia myöhemmin hän väitti että nuorempi mies muistutti kovasti Lee Harvey Oswaldia. Matkustajakodin palon yhteydessä myös paperit tuhoutuivat joten asiaa ei voi tarkistaa. Mielenkiintoiseksi asian tekee kuitenkin se että matkustajakoti sijaitsi Forssan työväentalon naapurissa jossa sijaitsee nykyään myös Ravintola Sävel. Ravintolan alkuperäinen nimi on ravintola Moskova. Miten tämä liittyy mihinkään? Siten että Hotelli Torni toimi 1945- jälkeen Neuvostoliiton valvontakomission päämajana ja oli 1980- luvun loppuun asti Neuvostoliittolaisten agenttien majapaikka. Hotellissa kohtasivat myös idän ja lännen kaksoisagentit. Huoneita ja asukkaita salakuunneltiin. On luonnollista että Oswald majoittui tällaiseen paikkaan matkallaan Neuvostoliittoon. Selvää on että hän ei toiminut yksin. Mitään vaikeuksia hänellä ei ollut päästä Neuvostoliittoon, saada maan kansalaisuus ja lähteä pois ja saada jälleen USA:n kansalaisuus.

Kuka auttoi Oswaldia Suomessa? Ehkä Assman ehkä ei mutta yksi ei niin tiedossa oleva seikka on se että Forssa toimi kaksoisagenttien kohtausopaikkana 60- 70- luvulla. Miksi? Mitä todisteita siitä on?
Ensinnäkin tarvittiin eräänlainen maaseutukohde, paikka joka oli rauhallinen, huomaamaton, mutta jossa oli edellytykset toiminnalle. Forssa on edelleen logistisesti ihanteellinen. Keskellä tärkeimpiä kaupunkeja ja liikenneyhteyksiä. Näin siis varsinkin 60- luvulla jolloin ei lennetty ja junan käyttö oli harvinaisempaa. (Tästä asiasta enemmän myöhemmin).
Forssa oli vakoilutoiminnan eräänlainen maaseutupaikka. Ymmärtääkseen tämän, täytyy muistaa että riippumatta siitä millä puolella ihmiset olivat tai mikä heidän ideologiansa on, he toimivat yhteistyössä, välittivät tietoja ja kävivät kauppaa tiedoilla, ihmisillä ja asioilla. Se on politiikkaa. Sopimuksia.
Mitä todisteita tästä sitten on? Varsinaisesti ei mitään näkyvää. Ei mitään dokumenttia. Ellei tiedä mitä etsii.


Eroteltu Elizzzan viestiin Assmann huomio linkistä.
YP

User avatar
Queen
Posts: 1931
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by Queen » Wed Dec 17, 2014 11:12 am

Tämä Kennedyn juttu on yksi "lempilapsistani" kaikkine Oswaldeineen. :mrgreen:
En ole koskaan kuullut Assmannin mahdollisesta yhteydestä Oswaldiin. Mielenkiintoinen ajatus.
Mutta eikös Oswald loikannut marraskuussa 1959 Neuvostoliittoon ja palasi takaisin kesäkuussa 1962?
Hänen kerrottiin lokakuussa lentäneen Helsinkiin ja sieltä hän meni junalla Vainikkalan raja-aseman kautta NL:oon.

User avatar
Elizzza
Posts: 503
Joined: Tue Nov 20, 2012 8:18 pm

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by Elizzza » Wed Dec 17, 2014 6:06 pm

No nythän tämä Buudomi sitten ratkesikin. Murhaaja on ilmiselvästi Lee Harwey Osvald! :lol:

User avatar
Elizzza
Posts: 503
Joined: Tue Nov 20, 2012 8:18 pm

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by Elizzza » Wed Dec 17, 2014 6:10 pm

Elizzza wrote:No nythän tämä Buudomi sitten ratkesikin. Murhaaja on ilmiselvästi Lee Harwey Osvald! :lol:
Lisäksi, venäläinen isoisäni toimi Jokioisten kartanolla renkinä, kyllä hänenkin osuutensa maailmanpolitiikkaan on varmasti mullistava. Hän kiillotti Mannerheimin(kin) saappaat iltaisin. :roll:

User avatar
will
Posts: 2105
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by will » Fri Jan 16, 2015 11:34 pm

Keskustelua Hans Assmannista toisella palstalla:

http://www.vauva.fi/keskustelu/681556/k ... in_surmaan

User avatar
matlockb
Posts: 1754
Joined: Fri Apr 27, 2012 5:30 pm

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by matlockb » Thu Jan 22, 2015 12:44 am

Uutinen Assmannista noin 9 vuoden takaa (tuota lehteä ei kenelläkään liene tallessa enää?)
Hans Assmanilla oli täydellinen alibi

Image
is/pentti nissinen

Julkaistu: 1.10.2005 0:00

Bodominjärven murhia tutkinut poliisi on avannut 45 vuotta salaisena pidetyn ns. Assman-kansion. Julkisiksi tulleiden asiakirjojen mukaan Hans Assmanilla oli kolmen henkilön antama varma alibi surmayölle. Alibia yritettiin horjuttaa eri tavoin, mutta se osoittautui täydelliseksi.

Espoon käräjäoikeus antaa ensi viikon perjantaina päätöksensä Bodomin 45 vuoden takaisista kolmoismurhista.
Assmanin osuuden selvittämistä surmiin on vaatinut mm. emeritusprofessori Jorma Palo.
Ilta-Sanomat tutustui ensimmäisenä ulkopuolisena keskusrikospoliisin Assman-asiakirjoihin, joita on noin 70 liuskaa. Moni Palon kummallisena pitämä asia saa luonnollisen selityksen.
Asiakirjat vahvistavat, että Hans Assman, tuolloin 36, yöpyi surmayön naisystävänsä kanssa naisystävän sisaren ja tämän miehen asunnossa Helsingissä.
Assman oli tullut helluntaiaattona noin kello 18 ja valitellut vatsapoltteitaan. Hän nukkui 33-vuotiaan naisystävänsä kanssa samassa vuoteessa. Ovi toisen pariskunnan huoneeseen oli koko yön auki eikä Assman paikalla olleiden mukaan voinut poistua huomaamatta. Sisarenmies heräsi aamuvirkkuna jo kello 6 ja Assman herätettiin kahville kello 9.
Surmat oli tuolloin jo tehty Bodomilla ja ensimmäiset ohikulkijat olivat nähneet kaadetun teltan.
Lisää aiheesta viikonlopun Ilta-Sanomissa!

Espoon käräjäoikeus antaa ensi viikon perjantaina päätöksensä Bodomin 45 vuoden takaisista kolmoismurhista.
Assmanin osuuden selvittämistä surmiin on vaatinut mm. emeritusprofessori Jorma Palo.
Ilta-Sanomat tutustui ensimmäisenä ulkopuolisena keskusrikospoliisin Assman-asiakirjoihin, joita on noin 70 liuskaa. Moni Palon kummallisena pitämä asia saa luonnollisen selityksen.
Asiakirjat vahvistavat, että Hans Assman, tuolloin 36, yöpyi surmayön naisystävänsä kanssa naisystävän sisaren ja tämän miehen asunnossa Helsingissä.
Assman oli tullut helluntaiaattona noin kello 18 ja valitellut vatsapoltteitaan. Hän nukkui 33-vuotiaan naisystävänsä kanssa samassa vuoteessa. Ovi toisen pariskunnan huoneeseen oli koko yön auki eikä Assman paikalla olleiden mukaan voinut poistua huomaamatta. Sisarenmies heräsi aamuvirkkuna jo kello 6 ja Assman herätettiin kahville kello 9.
Surmat oli tuolloin jo tehty Bodomilla ja ensimmäiset ohikulkijat olivat nähneet kaadetun teltan.
Lisää aiheesta viikonlopun Ilta-Sanomissa!

User avatar
matlockb
Posts: 1754
Joined: Fri Apr 27, 2012 5:30 pm

Re: Hans Assmann (1923-1998), saksalainen epäilty

Post by matlockb » Sun Jan 25, 2015 9:26 am

Sunnuntai
SUNNUNTAINA 4.6.1994


BODOMIN SURMAT 1960 YHÄ ARVOITUS

Rislakki Jukka

Murhista alkoi monin tavoin vaikuttanut julkisuusmylly, jonka uhrit eivät ole vieläkään toipuneet siitä.

Suuria etsintöjä järjestettiin, tuhansia ihmisiä kuulusteltiin, kymmeniä pidätettiin. Yksi kuulusteltu mies hukkui tai hukuttautui myöhemmin Bodominjärveen. Selvänäkijät pantiin asialle. Haavoittunut Nils Gustafsson ja kalassa ollut silminnäkijä hypnotisoitiin muistikuvien palauttamiseksi.

Poliisi vetosi toistuvasti yleisön apuun, ja tiedoista tarjottiin 300000 silloisen markan palkkio. Kaikki vihjeet luvattiin tutkia heti ja perusteellisesti.

Vihjeitä tulvi. Helsingin Sanomat ja muut lehdet julkaisivat epäiltyjen nimiä ja kuvia joutuakseen vain pian kertomaan, ettei heillä ollutkaan tekemistä murhien kanssa. Monet muut ilmoittautuivat itse murhaajiksi.

Bodomin juttu on yhä "auki", eivätkä sen asiakirjat ole julkisia. Se on siirtynyt keskusrikospoliisissa tutkijalta toiselle, viimeksi komisario Esko Peltolalle . Vihjeitä tulee yhä, mutta "niissä ei ole paljon järkeä".

Toisen helluntaipäivän iltana 6. kesäkuuta 1960 Kirurgiseen sairaalaan tuotiin Hans A. , 36-vuotias, vahva, vaaleatukkainen saksalaissyntyinen mies. Hän oli valittanut vatsakipuja ja pyörtynyt.

Häntä hoitaneita lääkäreitä olivat Heikki Silvola ja Kaarlo Tanko sekä nuori amanuenssi Jorma Palo . Lääkärien mielestä potilas, jolla oli likainen haalari ja likaiset kengät, käyttäytyi merkillisesti. Lääkärit ryhtyivät salapoliiseiksi, ja pian jutusta tuli heille kuin pakkomielle.

Ensinnäkin potilaan huomattiin näyttelevän tajutonta. "Herättyään" mies pyysi puhdistusainetta, ja vaikka hänen piti olla hyvin sairas, hän vietti suuren osa yöstä pesten innokkaasti käsiään, jotka olivatkin kynnenalusia myöten hyvin likaiset.

Kädet oli kuulemma liannut niille kaatunut punaviini, ja tämä talonmiehen tarjoama viini oli myös aiheuttanut sairauskohtauksen. Kysyttäessä talonmies kiisti tarjoamisen.

Potilas halusi jäädä sairaalaan. Häntä kävi jatkuvasti katsomassa "neiti Halliksi " esittäytynyt nainen, joka antoi potilaasta väärät osoite-, puhelin- ja työpaikkatiedot.

Hans vietti liikkuvaa elämää ja asui Espoossa itäsaksalaisten vuokraamassa talossa.

Nainen ja mies tutkivat lehdistä mm. Bodom-juttuja. Kun uutisissa oli kerrottu pitkä- ja vaaleahiuksisesta epäillystä, Hans ajatti tuuhean vaalean tukkansa pois.

Muita etsityn tuntomerkkejä olivat vaaleat, punakat, pyöreät ja finniset kasvot. Hans laihdutti sairaalassa monta kiloa ja otti ahkerasti aurinkoa, mikä muutti hänen ihoaan.

Hans vitsaili kirurgeille, että hänkin oli ollut "hyvä puukkomies" mutta kaikki hänen leikkaamansa olivat kuolleet. Kerran hän näytti lääkärille saksalaisesta lehdestä "kiinnostavaa" artikkelia selvittämättömistä naismurhista.

Kylmän ja sateisen juhannusyön potilas halusi viettää sairaalan ulkoparvekkeella. Lääkärit huomasivat, että samana yönä sairaalan luiskassa, aivan lähellä, seisoi usean tunnin ajan pakettiauto ZD-779, jossa istui koko ajan joku.

Auton omistaja asui Espoossa melko lähellä Hansia. Myöhemmin hän väitti odottaneensa tuon yön potilasta, jonka nimistä sairaalassa ei kuitenkaan ollut.

Ylilääkärin luvalla lääkärit ilmoittivat epäilyttävästä potilaasta Espoon poliisille Hansin oltua sairaalassa noin vuorokauden. Kun mitään ei tapahtunut, lääkärit soittivat krp:hen. Heitä ei kutsuttu kuultaviksi eikä tultu kuulustelemaan, vaikka he pyysivät sitä.

Jorma Palo paketoi Hansin haalarit ja pyysi tutkimaan, olisiko niissä verta. Poliisit lupasivat tulla heti hakemaan niitä. He eivät koskaan tulleet, ja potilas vei haalarit lähtiessään.

Vasta Hansin toisella sairaalakäynnillä kaksi siviiliasuista poliisia kävi kuulustelemassa häntä. He viipyivät suljetun oven takana vähän aikaa. Lääkärit huomasivat Hansin itkevän sen jälkeen pitkään.

Kesäkuun lopulla krp:n apulaispäällikkö Arvi Vainio suostui ottamaan lääkärit vastaan näiden omasta pyynnöstä. Vainio kuunteli, kun he puhuivat ja kysyi lopuksi: "Siinäkö kaikki?" Lääkärien mukaan Vainio kertoi, että tiedot etsityn ulkomuodosta, mm. tuuheasta, vaaleasta ja kiharasta taakse kammatusta tukasta, oli saatu hypnotisoidulta uhrilta. Vainio ei kertonut, oliko Hansia näytetty Gustafssonille.

Lääkärit näkivät lehdistä poliisin etsivän vaaleaa, nuorehkoa ja keskimittaista miestä, jonka asu muistutti Hansilla haalarin alla ollutta vaatekertaa.

Kalassa ollut silminnäkijä hypnotisoitiin vasta vuosia myöhemmin. Nuorukainen ei muistanut tietävänsä murhaajan tarkkoja tuntomerkkejä, joita hän alkoi äkkiä luetella hypnoosissa. Ne sopivat aiemmin saatuihin tietoihin vaaleasta miehestä.

Hans A. kävi sairaalassa vielä kymmeniä kertoja - valittamassa vaivojaan tai vain tapaamassa lääkäreitä, jotka tuntuivat kiinnostavan häntä kovasti. Usein hän käyttäytyi hyökkäävästi.

Sairaalan pihalla seissyt auto askarrutti Paloa, ja rekisterinumero jäi hänen mieleensä. Seuraavan kerran hän näki ZD-779:n lähtiessään vaimonsa kanssa lomalle 22. heinäkuuta 1963. Se ajoi vastaan nelostiellä.

Seuraavana yönä Turussa tapettiin nainen, Sirkka-Liisa Waljus. Palot huomasivat sen lehdistä, samoin sen, että silminnäkijähavainnoissa kerrottiin saksaa puhuneesta vaaleasta miehestä.

Palot alkoivat olla tässä vaiheessa peloissaan. Jorma Palo ehdotti, että poliisi vertaisi murhatun asunnosta löydettyä miehen jalanjälkeä Hans A:n jalkaan. Poliisi ei vaikuttanut kiinnostuneelta.

Pian kävi ilmi, että Hans A. oli juuri silloin sattunut olemaan Suomessa, tosin todistettavasti Pohjanmaalla.

Hans oli mennyt naimisiin 1953 ja saanut Suomen kansalaisuuden 1959. Hän säilytti Länsi-Saksan passin, joten hänellä oli ilmeisesti kaksoiskansalaisuus.

Maaliskuussa 1961 Hans oli pahoinpidellyt suomalaisen vaimonsa Vienon . Hän potki maassa maannutta naista ja jatkoi hakkaamalla nyrkeillä. Näin kertoi silminnäkijä, joka ilmoitti asiasta poliisille. Vaimo sai aivotärähdyksen, kallonmurtuman ja silmävaurion.

Hans kertoi olleensa niin raivoissaan ettei muistanut tapahtuneesta mitään. Tuomio oli yhdeksän kuukautta kuritushuonetta. Ennen tuomion täytäntöönpanoa Hans matkusti kaikessa rauhassa Länsi-Saksaan. Sieltä hänen huomattiin käyvän Suomessa silloin tällöin.

Kuukausia ennen Sirkka-Liisa Waljuksen murhaa Kaarlo Tangolle tuli kirje, jossa luki vain "Terveisiä Sirkka-Liisalta" sekä vanha ruotsalainen äänilevy Miten hauska oli tavata vuosi sitten. Joku tuntematon jätti hänen ovelleen ryijyn sisältäneen paketin, jonka lähettäjä oli taas "Rakkaudella Sirkka-Liisa". Tanko ei tuntenut ketään Sirkka-Liisaa.

Grafologi totesi, että lähetysten käsiala muistutti Hans A:n kirjoitusta, jota hän kuvasi "räjähdysherkän" ihmisen käsialaksi.

Tanko huomasi, että alakerrassa asuneet saksalaismiehet ilmeisesti vakoilivat häntä jonkinlaisten radioiden avulla. Poliisi kutsuttiin paikalle. Miehet kiistivät vakoilun ja muuttivat pois, mutta he saivat sakot radiopuhelinten luvattomasta käytöstä.

Palot huomasivat, että heidän asuntonsa edessä seisoi välillä tuntikausia vieras auto, jossa istui joku sisällä.

Syksyllä 1963 lääkärit kertoivat kokemuksistaan Uudelle Suomelle , joka julkaisi Hans A:n nimen ja kuvan. Hänestä tuli syksyn julkkis: loka-marraskuussa pääkaupungin lehdissä oli hänestä kymmeniä etusivun juttuja.

Poliisi ilmoitti tutkivansa jutun uudelleen. Hans oli ollut helluntaiyöt 1960 Espoossa poissa kotoaan, mutta poliisin mukaan hänellä oli alibi. Sen vahvisti tiettävästi hänen naisystävänsä - salaperäinen neiti Hall - ja kaksi tämän sukulaista tai ystävää.

Nyt ilmaantui julkisuuteen Vieno A. sukulaisineen. He puolustivat haastatteluissa Hansia; pahoinpitelyä he pitivät mitättömänä ja pikemminkin vaimon syynä. Muistelmat, jotka rouva antoi eräälle naistenlehdelle, ovat outo kokoelma harhatietoa ja valheita.

Lehtikirjoitusten mukaan vaimo tapasi Hansin Saksassa 1950, jolloin tämä oli 29-vuotias; Hans itse oli kertonut palanneensa sotavankeudesta 1951. Hän ei voinut olla 29-vuotias, sillä hän on syntynyt 1923. Hän oli jäänyt sotavangiksi Königsbergissä muka 1946; sota loppui kuitenkin jo 1945.

Hans kertoi oppineensa suomea vankileirillä suomalaiselta kersantilta, joka oli kadonnut jäljettömiin. Lehdet kertoivat, että pakoyrityksen aikana venäläiset olivat lävistäneet Hansin vatsan pistimellä. Hänet tutkineiden ja leikanneiden lääkäreiden mukaan hänessä ei ollut minkäänlaista arpea tai elimellistä vikaa.

Vaimo kertoi vieneensä Hansin sairaalaan helluntaina 1960 ja istuneensa jatkuvasti hänen luonaan. Lääkärien mukaan vaimo ei käynyt siellä eikä edes soittanut kertaakaan.

Hansille ilmoitettiin Saksaan 1963, että hän oli Suomen lain mukaan "esteellinen saamaan uuden passin". Myöhemmin hänet etsintäkuulutettiin, ja Saksaan lähetettiin luovutuspyyntö.

Kolmen kuukauden kuluttua tuli vastaus, että Hans oli muuttanut Ruotsiin. Toimittajat huomasivat tietävänsä Hansin liikkeistä enemmän kuin poliisit.

Hans pidätettiin Ruotsissa erään kesämökin komeroon piiloutuneena. Naureskeleva mies tuotiin Turkuun sovittamaan pahoinpitelytuomiotaan. Heti saapumispäivänä poliisi ilmoitti, ettei hän ollut murhien aikaan Bodomilla.

Vieno A. ja hänen omaisensa uhkailivat nostaa syytteet lääkäreitä ja Uutta Suomea vastaan. Syytteitä ei milloinkaan nostettu. Vapauduttuaan 1964 Hans kävi lehden toimituksessa ja esiintyi uhkaavasti. Toimittajat pitivät häntä häiriintyneenä ja "hämäränä" tyyppinä.

Uusi Suomi oli irrottanut kolme toimittajaa kuukausiksi tutkimaan pelkästään tätä juttua. Viranomaisilta ei herunut apua. Mukana ollut toimittaja muistelee: "Kutsuimme kolme korkeinta poliisijohtajaa Suomalaiselle Klubille. Siellä olivat ainakin Fjalar Jarva ja Kosti Vasa . Esitimme tietomme ja ihmettelimme, miksei näitä kysymyksiä selvitetä." "Poliisijohtajat totesivat, että me tiesimme enemmän kuin he. He myönsivät kautta rantain, että poliisin pitäisi tutkia tämä juttu mutta että se ei oikein halua. Juttu vaikutti aralta." Julkisuudessa lääkärikolmikkoa syytettiin lörpöttelystä ja väärästä ilmiannosta. Heitä sanottiin myös vainoharhaisiksi. Sen kerrotaan koskeneen etenkin tohtori Tankoon. Jorma Palo vaihtoi alaa; hänestä ei tullut kirurgia vaan neurologi.

"Menetin silloin täydellisesti ja eliniäkseni luottamukseni poliisiin", kertoo professori Jorma Palo. "Muistan kaiken selvästi vieläkin. Oli elämäni suurimpia pettymyksiä, ettei meitä haluttu kuulustella ja ettei paketoimaamme haalaria haettu tutkittavaksi." "Tapahtui merkillisiä asioita, jollaisia meistä kenellekään ei ollut koskaan ennen sattunut, ja poliisi ja lehdistö leimasivat meidät vainoharhaisiksi. Suojelua meille ei tarjottu, vaikka pelkäsimme." Lääkärit pohtivat usein, miksei juttua tutkittu. "Aivan kuin joku panisi jarrua päälle koko ajan." He päätyivät teoriaan, että asiassa oli jotain ulkopoliittisesti arkaluontoista, jota ei haluttu julki. "Oliko kyseessä sotavankeuden kautta vakoojaksi koulutettu agentti, joka osoittautui väkivaltaiseksi ja epäonnistui tehtävässään?" Valtakunnallisen osoitetiedoston mukaan Hans A. muutti 1971 Ruotsiin. Vieno kuoli Helsingissä 1991.

Poliisin valvontatoimiston kortti Hans A:sta on tallella. Siitä näkyy, että hän on saanut 1950-luvulla säännöllisesti sisäministeriöltä työluvan moniin eri paikkoihin. Suomen kansalaiseksi tulosta ei jostain syystä ole merkintää.

Suojelupoliisin arkistosta näkyy, että Hans A:ta on kuultu 1958 eli Supo lienee pitänyt normaalin kansalaisuushakemuspuhuttelun.

Komisario Peltolan mukaan Bodomin jutussa "kirjattuja nimikortteja on noin 2940, joissa jokaisessa on tehty yksi tai useampi kuulustelu ja puhuttelu".

Tietoja hypnotisoinnista ei laajasta aineistosta ole helppo löytää, Peltola sanoo. "Uskoakseni mitään merkittävää ei ole ilmennyt, koska muuten siitä olisi kansio olemassa." Peltola ei osaa suoralta kädeltä sanoa, mistä "vaalean miehen" tuntomerkit saatiin.

Nimeltä mainittuja epäiltyjä koskeviin kysymyksiin poliisi ei voi vastata.

Tutkimukset jatkuvat.
Näin siis vuonna 1994, Hans Assmann on todennäköisesti lukenut myös tämän artikkelin, hän seurasi itseään koskevaa uutisointia tarkkaan, Ruotsissakin, siellä hän kuoli 4 vuotta jutun julkaisun jälkeen, 19.6.1998 Danderydin sairaalassa.

Itselleni tämä artikkeli, jota en ole ennen huomannut, antoi vastauksen moniin kysymyksiin ja korjasi monta väärää tietoa, mm. sen että Assmann itse ei antanut vääriä tietoja itsestään vaan ne antoi Tellervo Hall (myöh. Mikkelinen).

Post Reply