Page 46 of 47

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Thu May 23, 2019 9:28 pm
by will
Kiitos ylläpidolle aktiivisuudesta. Edellisen viestin IS-linkissä on erinomainen dronevideo ympäristöstä ja tasainen valaistuskin suosii kuvaa. Sillä mainittu ruskea alue (1:40) on kuitenkin niemen leveä keskipolku ylätasanteen päässä, ei teltanpaikka KRP:n lavastuskuvien eikä Gustafssonin kuulustelujenkaan mukaan. Toivotaan, että video säilyy katsottavissa.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Fri May 24, 2019 12:12 am
by OscarM
Hukkasen viestistä:
Hankkeen vetäjät olivat yllättyneitä paikan yleisestä siisteydestä ja kiinnittäneet huomiota puuston vahingoittumiseen


(Näin siis tuon kaivuuprojektin osallistujat kommentoivat)

Mitä tuo "puuston vahingoittuminen" on? Onko kukaan muu sellaista huomannut?

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Fri May 24, 2019 7:08 am
by Hukkanen
^Kaivausporukka ei yksilöinyt havaintojaan. Olen samaa mieltä kasvullisuudesta, koska olen vuosien varrella huomannut mm. telttapetäjän pohjoiskyljen kuorimisjäljet kirveellä ja isoihin puihin tehtyjä kaiverruksia teräaseella. Ne ne näkyvät pitkään. Pienempiä puita on kaadettu juuriltaan, uusia on kumossa lähes joka käyntikerralla, vesojen repimisestä puhumattakaan. Petäjä on ruvennut korjaamaan vauriota kylestymällä, ja toipuu. Kuuset erittävät haavaan pihkaa suojaksi, mutta koivut alkavat lahota. Liekö rankapuiden repiminen alas ja petäjän veistely ollut nuotiotarpeiden tekoa, vai ilkivaltaa oman voiman tunnossa? Niemessä pidetään pieniä nuotioita, joissa poltetaan paikallista puuta. Tämä lienee luvatonta toimintaa. Luvattomuuteen liittyen huomasin, että niemen sisääntulotiet on suljettu puomein ja ison kiven avulla. Mahdollisesti liikennemerkit eivät ole estäneet autolla ajelua.

Puustovauriot ovat arkeologeille ammatillisesti huomioitava asia, mm. koska maanomistaja on oikeuttu niistä korvauksiin, eivätkä kaikki suostu näkemään minkäänlaisia vaurioita puissaan arkeologisten tutkimusten jälkeen. Nyt oli menossa kaivauskurssi, missä tämä puoli asiaa oli syytä tuoda esille. Kaivauspaikat oli valittu puiden välialueeseen, mutta juurimattoa oli sielläkin.

Edit:
Kuvia niemestä ja lähistöltä

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Fri May 24, 2019 4:50 pm
by will
OscarM wrote:
Fri May 24, 2019 12:12 am
...
Mitä tuo "puuston vahingoittuminen" on? Onko kukaan muu sellaista huomannut?
Murhaniemen puuston kaltoinkohtelusta vaihdettiin viestejä Minfossa toistakymmentä vuotta sitten. Liekö tilanne muuksi muuttunut? Petäjän kylki näkyy IS:n videolla Härän linkittämässä artikkelissa.

Lapsuudessani, liikkuessani Helsingin kaupungin puistometsissä siellä oli esillä ohjeellinen "runo":
Älä tallaa nurmikoita,
Älä puita vahingoita,
Älä riko luonnon rauhaa,
Älä mellasta ja pauhaa,
Korjaa tähteet, joita heität,
Siivoo roskat, joilla peität,
Luonnon pyhättöä tätä!
Lehdet, kukat rauhaan jätä!
Säästä seinät piirroksilta,
Puut ja pensaat viilloksilta.
Varo, suojaa toisen omaa
Älä tahraa mik on somaa!
Jos jostain löytyisi malli, helsinkiläisrunon retrokyltti olisi hyvä saada näkyville murhaniemeen, vaikka Espoota onkin.

Vai tuleeko elämästä liian monimutkaista, jos kaikki ympäristön käyttäjät samalla itse huolehtisivat sen viihtyisyyden säilymisestä? Siistejäkin retkeilijöitä toki on, heistä ei moitteen sanaa.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Sun May 26, 2019 8:12 am
by härkä
^^^
Kiitoksia Hukkaselle kuvasta ed.sivulla.
Arkeologi-opiskelijoiden kaivama punainen pullonkorkki saattaa olla Nordfors viinapullosta.
Puhuttiin ns. punapäästä. En ole satavarma , tarkoitettiinko juuri tiota Nutikkaa ?
Salmisaari viinassa oli hopeanvärinen korkki. :D

Touko- kesäkuussa vuonna 1960 soi muuten levylautasilla Tuula-Anneli Rantasen Miksi kuljen kappale.
https://www.youtube.com/watch?v=KMaYzdjGDjU
Minulla on muistikuva , että ko. levy olisi ollut vinyylisinkkuna myös kotonani.
Muistaakseni se oli vinyylisingle.
Savikiekkojakin oli vielä 60-luvun alussa käytössä.

Brittilistoja dominoi kesäkuun alussa vuonna1960 tämä Everly Brothersin hitti.
https://www.youtube.com/watch?v=O_srPdLnx6k

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gramofonilevy

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Sun May 26, 2019 8:54 am
by Hukkanen
^Kiitos kiittämisestä. Pitäisi olla kolme kuvaa kaivaustilanteista ja muita kuvia, mutta tekniikka tuottaa ongelmia. Kai se siitä ihan kohta, jahka selain on päivittynyt.

Leirintä on tänä vuonna auki otsikon mukaisina vuosipäivinä, joten niemeen ei olisi tarvis silloin leiriytyä, mutta eiköhän siellä taas nähdä telttoja. Kaunis paikka se on.

Punapää eli Nutikka oli edullinen, Alkon pullottama mieto alkoholijuoma, kauppanimeltään Nordfors punaviini. Pullossa oli kierrekorkki, joka kuitenkin saattoi olla väriltään tummemman punainen kuin esiin kaivettu. Jäi kysymättä, kuinka laajan etsinnän kaivausryhmä oli tehnyt metallinetsimellään. Ehkä siihen vielä tulee tilaisuus, tai ainakin harjoitusseloste olisi luettavissa yliopiston sivuilla.

Kysyin mahdollisesta kaivausalueen laserkeilauksesta. Sitä ei ollut suunnitelmissa. Kaivaustuloksia selvitellään alkaneella viikolla ja ne raportoidaan työselostuksena.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Mon May 27, 2019 11:22 am
by -Uta-
Ensin uudestaan tämä Härän postaus, jossa hyvä video kaivauksista:
by härkä » Thu May 23, 2019 6:31 pm
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006116180.html
Sitten IS:n uudempi juttu aiheesta:

Murhaturismi rehotti aikoinaan Bodominjärven kolmoissurman tapahtumapaikalla – Nyt arkeologian opiskelijat kaivoivat esiin kansanvaelluksen jäljet
https://www.is.fi/hs-espoo/art-2000006117330.html
Julkaistu: 26.5. 9:18

Helsingin yliopiston opiskelijat halusivat selvittää, millaisia jälkiä murhapaikalla käyneet ihmiset ovat vuosien saatossa jättäneet jälkeensä.

Kaivauslasta rapisee maata vasten. Arkeologian ensimmäisen vuoden opiskelija Maria Ahola rapsuttaa tottuneesti maata neliömetrin kokoisesta kuopasta Bodomin surmapaikan läheisyydessä.

Ahola ei ole etsimässä vuonna 1960 tehdyn kolmoissurman murha-asetta, vaikka joku voisi niinkin luulla. Häntä kiinnostavat enemmän ihmiset, jotka ovat käyneet murhapaikalla surmien jälkeisillä vuosikymmenillä. Ahola on mukana Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijoiden ryhmässä, joka tutkii, minkälaisia jälkiä murhapaikalla vuosien saatossa käyneet ihmiset ovat jättäneet jälkeensä.

”Meidän piti yhden kurssin puitteissa miettiä kaivauspaikka, joku modernimpi kohde. Bodomin järvi tuli kartassa vastaan ja muistimme, että täällä on tämä murhapaikka. Paikka ja murha ovat olleet paljon esillä populaarikulttuurissa. Ihmiset tulevat tänne edelleen, ja ihmisten toiminnasta jää aina jälki. Se kiinnosti meitä”, selittää arkeologian opiskelija Tia Niemelä.

Hän johtaa kaivauksia yhdessä toisen arkeologian opiskelijan, Emmi Karvisen kanssa. Kovin suuria yllätyksiä opiskelijat eivät ole kaivauksilla kohdanneet. Vastaan on tullut lähinnä pullonkorkkeja ja lasia. Kaivetuista kuopista on löytynyt myös muun muassa pari telttakiilaa, nauloja, patteri ja viiden sentin kolikko, Niemelä listaa.

”Itse asiassa yllättävää on se, että löytöjä on näin vähän. Ihmiset ovat selvästi siivonneet jälkensä”, Karvinen pohtii.

”Täällä on pieni pala sinistä muovia”, ilmoittaa Karvinen. Hän rapsuttaa juurakkoista kuoppaa rantaviivan läheisyydessä yhdessä Taika-Tuuli Kaivon kanssa.

”Äh, se on pieni nokare vain. Luulin, että se olisi kuulapyssyn kuula, sellaisenkin me olemme täältä löytäneet”, Karvinen toteaa tutkittuaan muovinpalasta tarkemmin.

Vaikka kyseessä on pienen pieni muovinnokare, se lentää samaan siniseen muoviämpäriin muiden kuopasta tehtyjen löydösten seuraksi. Ämpärin pohjalla lojuu jo muun muassa pullonkorkki ja juomatölkin avausmekanismi.

Opiskelijat keräävät kaikki löydökset talteen, puhdistavat, valokuvaavat ja luetteloivat ne. Lasinpaloista ja nauloista on vaikea päätellä niiden ikää, mutta esimerkiksi pullonkorkista saa jo vähän tietoa ajallisista kerrostumista, samoin leipäpussin sulkijasta, joka löytyi yhdestä kuopasta ja jossa oli tämän vuoden päiväys.

Kaivausten päätteeksi opiskelijat analysoivat löydöksensä ja kirjoittavat kaivauksista raportin.

”Olemme täällä ensisijaisesti oppimassa, miten tällaiset kaivaukset toteutetaan”, Karvinen selittää.

”Vaikka löydökset ovat olleet aika ennalta arvattavia, niin ainakin nyt voidaan saada myös arkeologisilla menetelmillä varmuus, että täällä käy ihmisiä ja vaikuttaisi siltä, että monet tulevat tänne juuri murhamysteerin takia”, Niemelä summaa.

Arkeologian opiskelijoiden viikon mittainen kaivausprojekti on kerännyt paikalle myös uteliasta, murhamysteeristä kiinnostunutta yleisöä.

”Bodom-harrastajia on käynyt paljon. Yksi jopa soitti ennakkoon ja kyseli tästä projektista”, Karvinen kertoo.

Vaikka opiskelijat eivät ole kaivauksillaan ratkomassa rikosta, he ovat saaneet kansalaisilta runsaasti kolmoismurhaan liittyviä vihjeitä. Niistä valtaosa on tosin ollut opiskelijoille entuudestaan tuttuja. Murhan ratkaisua kaivaukset eivät siis ole edistäneet.

”Kaikki eivät ole ihan ymmärtäneet, mistä tästä projektissa on kyse. Moni on ajatellut, että olemme täällä nimenomaan etsimässä murha-asetta tai vastaavaa”, Niemelä sanoo.

Kaivaukset ovat olleet hyvä tapa tehdä arkeologiaa tutuksi suurelle yleisölle. Moni yhdistää arkeologian vuosituhansia vanhojen esineiden kaiveluun. Opiskelijat muistuttavat, että myös uudempia kohteita voi tutkia arkeologian keinoin.

Esimerkiksi Hangossa on järjestetty arkeologisia kaivauksia toisen maailmansodan aikaisella saksalaissotilaiden leiripaikalla. Myös Lapissa toisen maailmansodan aikaisten tapahtumien tutkimuksessa on käytetty arkeologian keinoja.

Seinäjoella arkeologit ovat tutkineet Provinssirockin festivaalialuetta ja selvittäneet muun muassa roskia kartoittamalla, miten ihmiset ovat käyttäneet festivaalialuetta.

”Arkeologia tutkii mennyttä, ja eilinen on jo mennyttä”, Karvinen summaa.

”On ollut kiva huomata, kuinka paljon tämä kiinnostaa ihmisiä”, Niemelä jatkaa.

Ennen kaivausten aloittamista opiskelijat hakivat Espoon kaupungilta maankäyttölupaa kuoppien kaivamista varten. He ilmoittivat kaivauksista myös poliisille.

Viikon aikana kaivauksia varten on kaivettu yhteensä viisi kuoppaa. Kaikki kuopat ovat neliömetrin kokoisia ja syvyyttä niillä on 20–30 senttiä.

”Sen syvemmälle ei kannata enää mennä”, Niemelä selittää.

Kuopat peitetään huolella kaivausten päätteeksi. Tarkoitus on, ettei kaivauksista juurikaan jäisi jälkiä ympäristöön.

Iltapäivällä päivän kaivausurakka alkaa olla paketissa. Kaivo kantaa sinisen muoviämpärin saaliineen arkeologien leiripaikalle. Niemelä kaivaa esiin mustakantisen vihon.

”Tiivis ja pehmeä juurimatto. Sen jälkeen vaalea hiekkamainen kerros”, Kaivo sanelee Niemelälle kuvausta kaivamastaan kuopasta. Niemelä kirjaa Kaivon kuvauksen ylös mustakantiseen vihkoon.

Kukaan opiskelijoista ei ollut alunperin kovin perehtynyt Bodomin murhamysteeriin. Projektin myötä myös kiinnostus selvittämätöntä rikosta kohtaan on kasvanut.

”Kyllähän siitä on tullut aika paljon luettua ja perehdyttyäkin nyt enemmän”, Niemelä sanoo.

No, onko tulevilla arkeologeilla valistunutta arvausta siitä, kuka on murhaaja? Kaikki neljä remahtavat nauruun.

”Ei ole”, Niemelä sanoo ja pudistelee päätään.

Opiskelijoiden tehtävä oli selvittää, minkälaisia jälkiä ihmiset ovat jättäneen vuosien saatossa murhapaikalle. Se tehtävä on nyt suoritettu ja se riittää.

Image
Kaivauksissa on löytynyt muun muassa telttakepit, lasinsiruja ja pullonkorkkeja. (KUVA: Niklas Meltio)

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Fri Jun 07, 2019 7:09 am
by Hukkanen
Uutinen kaivauksista Yliopiston sivuilta:
https://flamma.helsinki.fi/group/ajanko ... la/3498179
Arkeologian opiskelijat järjestivät kaivaukset Bodominjärven murhapaikalla

Kaivausprojektikurssilla opeteltiin arkeologisten kaivausten johtamista.

Bodominjärven rannalla, kauniilla niemellä Espoossa tapahtui toukokuisella viikolla epätavallisia: Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat tekivät kaivauksia kuuluisalla murhapaikalla. Kyseessä oli maisterivaiheen opintojen kaivausprojektikurssi.

– Kurssilla opiskellaan kaivausten johtamista. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat kaivaukset alusta loppuun itse, kertoo Emmi Karvinen. Hän johti kaivauksia yhdessä Tia Niemelän kanssa.

Opiskelijat myös valitsivat itse paikan, jossa kaivetaan.

– Emme ole vielä valmiita arkeologeja, joten emme saa kaivaa oikeilla muinaisjäännöskohteilla. Halusimme sellaisen paikan, josta ei ole oletettavissakaan, että löytäisimme jotain esihistoriallista, sillä jos sellaista löytyisi, joutuisimme keskeyttämään kaivaukset. Halusimme kuitenkin kaivauspaikan, joka olisi jollain lailla mielenkiintoinen ja moderni, Emmi kertoo.

Opiskelijat valitsivat kaivauspaikan kaikkien suomalaisten tunteman Bodominjärven niemen.

– Halusimme tuoda esiin, että arkeologisilla menetelmillä voi löytää kiinnostavia asioita myös lähimenneisyydestä. Halusimme tutkia, mitä ihmiset ovat tällä niemellä viime vuosikymmeninä tehneet ja millaisia jälkiä he ovat jättäneet.
Mediatyö on osa kurssia

Opiskelijoiden mukaan kurssin opettaja, arkeologian yliopisto-opettaja Wesa Perttola, oli kaivauspaikan valinnasta innoissaan, mutta varoitteli median kiinnostuksesta. Kaivauksista tiedottaminen ja mediatyö kuuluvat kurssin ohjelmaan, ja kaivauksista lähti medialle yliopiston nimissä tiedote. Tiedote poiki uutisointia sekä heti ilmestyttyään että kaivausten aikana.

– Median kiinnostus kyllä yllätti meidät. Emme osanneet odottaa, että kaivauksistamme kirjoitettaisiin jopa Seiskassa, naurahtaa Emmi.

Toimittajat olivat tervetulleita kaivauspaikalle loppuviikosta, ja heitä kävikin runsaasti. Kaivaukset kiinnostivat myös paikallisia asukkaita ja muita uteliaita.

– Pitkin viikkoa on käynyt väkeä meitä tervehtimässä. Varsinkin torstaina, kun kaivauksista oli kerrottu pitkin päivää muun muassa Ylen uutisissa, monet innostuivat tulemaan paikan päälle. Illalla oli vilkasta, kertoo Tia Niemelä, toinen kaivausten johtajista.
Yllätyksiäkin tuli: hyttyset ja juuret

Arkeologisten kaivausten esitöihin kuuluu tarvittavien lupien hankkiminen. Espoon kaupunki myönsi maankäyttöluvan ilman ongelmia, ja Helsingin yliopisto maksoi tarvittavan maankäyttömaksun. Muita kuluja ei ollut, sillä yliopisto lainasi tarvittavat välineet ja laitteet.

Opiskelijat kaivoivat viisi kuoppaa eri puolille niemeä.

– Kaikki on sujunut tosi hyvin, mutta emme osanneet odottaa, että täällä olisi jo toukokuussa niin paljon hyttysiä, opiskelijat kertovat.

Toinen yllätys olivat puiden juuret.

– Päällepäin ei näy, miten valtavasti puiden juuria maaston kuluneen pinnan alla risteilee. Joillakin kuopilla meni jopa pari tuntia ennen kuin pääsimme juurikerroksen läpi syvemmälle, Tia kertoo.

Kaivausten lopussa kaikki kuopat täytettiinn ja peitettiin niin että jälkeenpäin niitä tuskin havaitsee maastosta.

Jälkityövaiheessa löydöt, kuten kolikot, pullonkorkit ja narunpätkät, tutkitaan tarkoin ja luokitellaan Museoviraston ohjeiden mukaisesti, ja lopuksi kirjoitetaan kaivausraportti.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Mon Aug 26, 2019 7:50 am
by will
Kesän 2005 oikeudenkäynnistä Syyttäjä vastaan Gustafsson on olemassa piirroksia, mahdollisesti joka päivältä. Joukossa saattaa olla julkaisemattomia.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006214289.html
Dramaattinen kohtaaminen on aiheena jutun kuvassa: Surmattu tyttöystävä aikanaan ruumishuoneella alasti valokuvattuna ja oikeudessa valkokankaalle heijastettuna. Syytetyn paikalla istuvan Nils Gustafssonin tunnistaa piirroksesta hyvin. Katsojalle syntyy mielikuvia ja tunteita, vaikka artikkelin mukaan oikeudenkäynnissä pyrittiin välttämään niitä. Hyvä, että kuvat ovat olemassa. Hyvä, että pääosa ETP:sta on saatavilla.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Wed Aug 28, 2019 6:08 am
by will
Totta puhuvien todistajien muistikuvat hämärtyvät, valehtelevien paranevat.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006218644.html
Miltä Bodom näyttäisi, jos kuulustelut pisteytettäisiin tältä pohjalta ja osa todistajista jätettäisiin huomiotta?
Näin oikeus 2005 tavallaan jo teki motiivitodistajan kohdalla. Lausuttu peruste oli, ettei liian monia todistuksen kohtia voitu varmentaa.