Page 44 of 71

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Fri Mar 15, 2019 11:16 am
by will
Laulukirjassa oli kirjoituksia usealla käsialalla, joten se on ollut kirjoitettavana muillakin kuin Irmelillä, vaikka hänen omansa olikin. Sellainen tapa kai oli neitosilla siihen aikaan. Jos se olisi sattunut joutumaan hetkeksi jonkin kateellisen tai vihamielisen ihmisen käsiin, siihen olisi voinut syntyä pilkkakirjoitus tai vastaava, jota olisi yritetty poistaa ja lopulta Tuulikki olisi katsonut velvollisuudekseen yrittää muokata siitä retkipäiväkirjaa. ... Kaukaa haettu, mutta joku järkevä syy täytyisi olla siihen, miksi laulukirjassa puhuttaisiin raa'asta henkirikoksesta, kuten tulkittu tai otaksuttu otsikko antaa aiheen ymmärtää.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Fri Mar 15, 2019 1:23 pm
by Eks-EkstroVertti
^Sorit joillekin aiheuttamistani väärin käsittämisistä. Hitut tämä mikään kilpailu ole, edes tuolla visailupuolella. Korkeintaan omaa itseään vastaan, mielestäni.

Muistaakseni jonkinlaista putkea on ensimmäisenä ehdottanut Nils Gustafsson jo vuonna 1960. Hän ei tosin viitannut silloin mihinkään kirjoituksiin. Itse olen ehdotellut tavallisen teräs-/rautaputken lisäksi myös Nilsin moottoripyörän pakoputken äänenvaimenninosaa, enkä sitäkään ensimmäisenä.

Gustafssonin "Pyöriin ei koskettu" -tähdennys ja pariinkin kertaan mainostamansa "äänenvaimentimen puuttuminen" pistivät silmään, varmaan ihan aiheettomasti. Kyseinen putkenpätkä toimisi oivana pesismailana ja laakean muotonsa puolesta sopisi vammojen aiheuttajaksi , kiinnikkeet myös repisivät osuessaan. Se sopisi osittaisesti myös joihinkin teltan verijälkiin. Täysin spekulatiivisesti ajatellen, se selittäisi myös Nilsin siirtoleukapihtien katoamisen. Jopa rähmäkäpälä saattaa kyllä osata irroittaa äänenvaimentimen ilman pihtejäkin muutamassa sekunnissa, etenkin jos ovat mutterit löysällä. Sen saattaisi nopeasti myös pesaista, varmuuden vuoksi jopa bensalla, ja tuikata takaisin paikoilleen, mahdollisesti lommoontuneena. Mutta niinhän ei tietenkään tapahtunut, koska moottoripyörän äänenvaimentimen puuttuminen lienee varmistettu.

Toisaalla lienee edelleen kateissa myös vesilaitostyömaalle illalla 4.6. "putkiin liittyviä osia" tuoneen sepän henkilöllisyys?

Mielipiteenäni väitän, ettei kuitenkaan ole lukenut eikä nytkään lue "Tappo Putkella". Saattaa toki lukea. Voi tarkoittaa myös, että esim. Tulilahden murhaaja(t) Heinävedeltä oli siirtynyt Bodomille ja jatkanut tappoputkeaan. Ja halunnut jotenkin retostella sillä tsodiakkimaiseen tapaan.

Aiemmista kelailuistani: Tämän luulisin olevan ainutlaatuisen hölmö, mutta tuskin on edes tämä.--->

Kyseessä olisi vain murhaajan ja poliisin tietämä detalji, eli osatekstin sisällön tuntevat vain he. Ko. tekstistä ei kuitenkaan pystytä nimeämään murhaajaa juridisesti sitovasti.

Tavuttamalla ja tavuja vekslaamalla ja muutenkin säätämällä saadaan aikaiseksi suorastaan herkullisia lauseita, joihin sisältyvät mm. "puukolla", "löi" ja nimiäkin.

Tekstiähän ei 2000-luvulla suoranaisesti käytetty minään syyllistävänä todisteena? Ja osa siitä voi siis myös olla alkuperäisessä muodossaan. Eli olisiko sellainen poliisin suorittama tarkoituksellinen muuntelu mahdollinen, sehän olisi myös laitonta toimintaa, vai? Ei kai. Eikä siinäkään mitään järkeä olisi. Se kyllä toisaalta puoltaa hypoteesiani.

Willille vielä, että mikäli käsitin oikein, niin uskot, että poliisi on pitänyt mahdollisena Anja Tuulikin kirjoittaneen vahingossa "yölln" tarkoittamansa "yöllä" sijasta. Eli kyseessä olisi ehkä hänen kirjoitusvirheensä, joka sitten on tulkittu olettamuksen mukaan vastoin kirjoitusasuaan?

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Fri Mar 15, 2019 5:55 pm
by will
Eks-EkstroVertti wrote: Fri Mar 15, 2019 1:23 pm ...
Willille vielä, että mikäli käsitin oikein, niin uskot, että poliisi on pitänyt mahdollisena Anja Tuulikin kirjoittaneen vahingossa "yölln" tarkoittamansa "yöllä" sijasta. Eli kyseessä olisi ehkä hänen kirjoitusvirheensä, joka sitten on tulkittu olettamuksen mukaan vastoin kirjoitusasuaan?
Poliisi on esitutkinnassa nojautunut kahteen erilliseen rikosteknisestä laboratoriosta tilaamaansa asiantuntijalausuntoon; 8.10.2003 ja 16.3.2004.

Edellisessä sanotaan, että rivin 6 sisältö on epäselvä ... toinen sana voi olla yöllä.
Allekirjoittaneet asiantuntijat ovat pyrkineet muodostamaan suomenkielisiä sanoja niistä kirjaimista, jotka ovat tunnistaneet.

Jälkimäisessä rivin sanotaan olevan "ylös yöllä 2 aikaa".

Selityksessa sanotaan: "Lukuun ottamatta sanaa "ylös" muu teksti on selkeästi luettavissa olevaa kirjoitusta. ..."

Asia näyttää hyvin selvältä. Molemmat lausunnot ovat ETP:n liitteinä ja siten olleet sekä syyttäjän, omaisten, vastaajan että oikeuden käytettävissä.Tältä pohjalta oikeus katsoi, että yöllä on noustu ylös.

Minun käsitykselläni asiantuntijoiden työskentelytavoista ei ole merkitystä, kunhan jupisen, että tutkittavissa teksteissä esiintyy mm. kirjoitusvirheitä ja erilaisia kirjoitusotteita.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Fri Mar 15, 2019 6:59 pm
by Eks-EkstroVertti
No, mutta. Ylösnousu on ihan omasta uskosta kiinni. Ja sinun käsitykselläsi on merkitystä minulle.
Kun asiantuntijat ovat tunnistaneet viidennellä rivillä n-kirjaimen ja kun miltei suoraan sen alapuolella 6. rivillä on selvästi kenen tahansa nähtävissä oleva täysin samanlainen merkki, joka on kuitenkin tulkittu ä:ksi... ja joka eroaa kaiken kukkuraksi kaikista muista kirjoituksen ä-kirjaimista kuin yö päivästä... Niin eikö se sinusta ole yhtään kummallista? Minun mielestäni näyttää hyvin selvältä, että kyseessä on melkoinen epäloogisuus. "yölln" :lol: Juu, on pyritty muodostamaan sanoja: "Sovitaan ja sanotaan, että se n onkin ä, niin ainakin kuulostaa vaikkei kylläkään näytä yhtään sen paremmalta".
Eikö sitä sanan alkua olisi voinut mitenkään päätellä joksikin muuksi? :D

Asiantuntijoiden linjoilla pysyen ja niiltä yht´aikaa samalla eriten; ko. sana voisi heidän mielestään olla kai esim. "Jukka" sillä sen älliksi tulkitut kirjaimet ovat samanlaisia kuin ihmeellisen "2aikaa"-sanan ihmeellinen k.

Sanan "yöllä" ensimmäinen kirjain onkin oikeasti huolimattomasti rivien väliin kirjoitettu J eikä y.
J:ssä on erikoisesti tehty alaosa, sillä sen päälle on kirjoitettu u, joka aloittaa uuden, viistoon alas oikealle suuntautuvan sanan yhdistyen oli-sanaan.
Asiantuntija siis hoksannee, että Jukka ja uussana ovatkin sekoittuneet alkupäästään yhteen huolimattoman kirjoitusotteen takia ja muodostavat uuden vinosanan: uoli.

Entäs missä on asiantuntijoiden mielestä uoli-sanan eteen ehdottoman hyvin sopiva k? No, heidän mielestään siinä kohtaa on ehkä kirjoitusvirhe, eli k on unohtunut kokonaan. Elleivät he sitten kuvittele ko. k:ta löytyväksi sanasta "ylös", joka siis voisikin olla ihmeellisesti esim. "Yki" tai "yks". Tai jotain muuta yhtä sekavaa.


Edelleen "kännissä " -sanan loppu näyttäisi heidän mielestään ehkä helposti esim. ..."immin isä":ltä
(Immi/Imme oli Björklundin lempinimi)

Aivan samoin kuin n voi olla ä tai a, n voi olla myös m ja m voi olla n, jolloin asiantuntija voi ehkä nähdä "Metskaa"-sanassa Nilsin.

Tällöin seisoisi (muihinkin sanoihin hieman puuttuen) neljällä rivillä:

Olivat...ko...immin isä
yks... Jukka...Reino?
Sepi...(k)uoli...Nils kaatu
maassa

Viittaisi asiantuntijaraadin mielestä nuorisojengiläisten äärimmilleen kiristyneisiin keskinäisiin väleihin, jonkinlaisesta arvailusta johtuen, ehkä. Tai...? :roll:
Arvelen, että yhtenä asiantuntijoista on toiminut Georg von Wright.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Mon Mar 18, 2019 7:46 pm
by Eks-EkstroVertti
Moni varmasti on miettinyt sitäkin mahdollisuutta, että Tulilahden ja Bodomin murhat olisivat saman/samojen henkilöiden tekemiä. On kirjoitettu paljon Bodomin murhapaikan "lavastuksesta" Tulilahden kaltaiseksi. Entäpä, jos asia ei ole niin? Jospa "lavastukset" todella olivatkin aitoja. Yhtäläisyyksiä tapausten kesken löytyy suorastaan ylenpalttisesti, toki myös eroavaisuuksia.
Olen esittänyt ajatuksen, että laulukirjan teksti olisi jonkin tahon kokonaan muokkaama alkuperäisestä.
Runar Holmströmin oikeudenkäynti alkoi 3-4 päivää Bodomin murhien jälkeen. Poliisin mukaan hän oli tunnustanut murhat, mutta hän kiisti syyllisyytensä ennen kuolemaansa. Kenties laulukirjan alkuperäinen teksti onkin oikean murhaajan kirjoittama ja se sisältää vihjeen Runarin syyttömyydestä? Sellainen vihje olisi ollut jonkun mielestä varmaankin epämieluisa.
Koittakaapa sovitella esim. "Holger Strömberg oikeassa", tai "Runar Holmström on syytön" lappuseen käyttäen hyväksi siinä nähtävissä olevia kirjaimia/tavuja/sanoja, joiden toisiinsa liittymisissä on niin ikään nähtävissä huomattavaa ongelmallisuutta.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Wed Mar 20, 2019 12:50 pm
by Eks-EkstroVertti
Kohtalokkaita ja mielenkiintoisia ovat mielestäni myös Irmeli Björklundin Katekismuksestaan alleviivaamat, häntä ilmeisesti erityisellä tavalla puhutelleet kohdat, kuten Paavalin kirjeestä filippiläisille 21. jakeen: "Kuolema on voitto" ja Paavalin Roomalaiskirjeen 8:n luvun loppuosa:

8.36 Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina."

8:37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
8:38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset
eikä tulevaiset, ei voimat,

8:39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Arvelen lisäksi, että häntä ovat koskettaneet myös Paavalin Roomalaiskirjeen 5.luku (5pro) kokonaisuudessaan, sekä 2aika7:n loppujakeet:

"Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun käskyni ja säädökseni, jotka minä olen teille antanut, ja menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä,

niin minä kiskaisen sellaiset irti maastani, jonka minä olen heille antanut; ja tämän temppelin, jonka minä olen niemelleni pyhittänyt, minä heitän pois kasvojeni edestä, ja minä teen sen sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille.

Ja tämän temppelin tähden, joka ennen oli korkein, on jokainen ohikulkija tyrmistyvä. Ja kun hän kysyy: 'Miksi on Herra näin tehnyt tälle maalle ja tälle temppelille?', niin vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin, kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden hän on antanut kaiken tämän pahan heitä kohdata'.


Eeva-lehden jutussa vuodelta 1960 Vuokko Saarikivi selostaa käsityksiään kolmoismurhasta, jota hän kutsuu murhenäytelmäksi:

"Maisteri Vuokko Saarikivi, joka toimi Ilsen ja Irmelin rippikoulunopettajana viime syksynä, tutustui tänä aikana Irmeliin aika hyvin, sillä Irmeli oli avoin ja aktiivinen ja alkoi heti ensimmäisestä rippikoulupäivästä lähtien osallistua Huopalahden seurakunnan muuhunkin kerhotoimintaan. Irmeli ei ollut mitenkään huomattavan vakavamielinen, mutta hän ei myöskään mennyt minne sattuu. Kaikesta näki, että hän pyrki löytämään jotakin sisältöä elämäänsä. -Joulun tienoilla rippikoulun jo loputtua Irmeli saapui eräänä iltana klo 9 aikaan luokseni kirkkaanpunaisessa talviasussaan, jossa oli valkoinen turkiskaulus – hän oli siinä hyvin hauskan näköinen – ja tiedusteli minulta kerhot taas alkavat. Hänestä oli ikävää, kun hän ei tietänyt mitä tehdä. -Monta kertaa toveripiirissä puhuimme mm. hänen tulevaisuudestaan. Hän halusi kauppa-alalle ja juuri sen takia hän oli opiskellut ruotsinkielenpiirissämmekin. Joskus hän mainitsi, että olisi mukavaa, jos olisi oma poikaystävä. Hänen ikäisistään tytöistä kun on olevinaan noloa, jollei ole poikaystävää. Tähdensin hänelle ja muillekin, miten tärkeää on, että valitsee seuransa oikein, koska seura usein vie mukanaan, ja puhuimme lisäksi siitä, ettei nuorten seurustelu suinkaan aina johda avioliittoon. Ja Irmeli, joka aina oli hyvin myöntyväinen. Luottavainen ja vaikutteille altis, totesi, ettei tosiaankaan sopinut lähteä kaikenlaisten poikien seuraan. Koska Irmeli ei koskaan sanonut vastaan, en loppujen lopuksi täysin päässyt selville siitä, mitä Irmeli pohjimmiltaan ajatteli. Haagasta muuttaessaan hän kertoi seurustelevansa erään pojan kanssa ja minä olin hänen muuttonsa johdosta huolestunut niin kuin olen aina kun tuntemani nuori katoaa näköpiiristäni. -Irmelin kohtalo oli järkyttävä. Paljon tavallista vakavammissa merkeissä tulee nyt aloittaneeksi rippikoulun, kertoo maisteri Saarikivi Eerikkilän urheiluopistolla Tammelassa, minne hän on juuri saapunut pitämään pari viikkoa kestävää rippikoululeiriä. -On vaikea sanoa, olisivatko nuoret voineet välttää kohtaloaan. Paremmassa turvassa he ainakin teoriassa olisivat olleet vartioidulla leirintäalueella. Olen aina kehottanut nuoria retkeilemään vartioiduilla alueilla ja suuremmissa ryhmissä, mieluimmin vielä jonkin vanhemman henkilön seurassa. Erityisesti varoitin nuoria yksinäisestä alueesta silloin, kun rippikoulussa tuli puheeksi Heinäveden tapaus. Ja silloin tytöt huvittavaa kyllä totesivat, etteivät he ainakaan tyttöporukassa lähde! -Jos kysymyksessä olisivat olleet minun lapseni, en olisi ollenkaan päästänyt heitä tällaiselle retkelle. Silloin ainakin murhenäytelmä olisi vältetty. Ei näitä nuoria kuitenkaan sen paremmin kuin heidän vanhempiaankaan voi tämän asian takia moittia, niin yleistä tällainen retkeily nuorten keskuudessa nykyisin on. Eikä näitä nuoria voi pitää huonoina yksinomaan sen takia, että heitä oli kaksi paria tässä samassa pienessä teltassa. Lasten vanhempien olisi kuitenkin syytä selostaa lapsilleen, minkälaisia vaaroja tällaiseen retkeen voi sisältyä. Ja vanhempien olisi hyvä jossakin määrin pyrkiä yhteistoimintaan, niin etteivät toiset lapset voisi vedota siihen, että toisetkin pääsevät. -Kodin hengellä on tärkeä merkitys. Jos koti on viihtyisä ja turvallinen ja vanhemmat kasvattavat lapsiaan ymmärtämyksellä ja rakkaudella, tottelevat lapset heitä mielellään. Heidän on vain ymmärrettävä, että tarkoitetaan todella heidän parastaan. Kovapintaisesta ulkonaisesta käyttäytymisestään huolimatta nykyajan nuoret ovat monesti sisäisesti avuttomia. He eivät tiedä, mikä on oikein ja väärin ja miten heidän pitäisi menetellä. Kun joku heitä ohjaa, ottavat he neuvon kiitollisina vastaan. Mutta jos kodissa on jotakin vikaa, on ainakin tyttö valmis menemään ensimmäisen pojan kanssa, ainoastaan saadakseen elämäänsä sitä lämpöä, joka puuttuu kodista. -Jos näitten nuorten kodit olisivat olleet vakavamielisempia – en tarkoita uskonnollista vaan sellaisia että lapsista olisi tunnettu suurempaa vastuuta – olisi tämä murhenäytelmä ehkä voitu välttää. Mutta vika ei ole nimenomaa näissä vanhemmissa, me olemme kaikki yhteissyyllisiä, emme osaa tarpeeksi opastaa, valvoa ja neuvoa lähimmäisiämme."

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Sat Mar 30, 2019 2:53 pm
by will
https://www.is.fi/viihde/art-2000006053737.html
Kartanon väkeä. Ei kuulunut otsikkotapauksen epäiltyihin eikä todistajiin. Sivullinen siis.
Sukulaisuussuhde lehtiedosta:
https://www.city.fi/ilmiot/kuka+kukin+on+helsingissa/86
Vartian poikien serkku, jonka isän omistamaan Rakeen Gustafsson meni töihin Strömbergin harjoittelun jälkeen.

Kartanon omistanut Anders Ismael Wiksten/Kivilahti kuoli 1936 ja kartanoa hänen jälkeensä hoitanut vaimonsa Elna (os. Ehrnrooth) 1956. Heillä oli kolme lasta. Kartano on mahdollisesti ollut jakamatta perikunnalla 1936-63, kunnes myytiin virkistysalueeksi.
https://www.geni.com/people/Elna-Alexan ... 2747956905
https://www.myheritage.fi/search-record ... in=profile
Jälkimmäisessä linkissä on epäselvä vaikka tunnistettava kuva navetasta, riihestä ja kartanon päärakennuksesta.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Tue Apr 02, 2019 11:38 am
by Queen
Matlockb kyseli tuolla aiemmin tällaista:
matlockb wrote: Wed Dec 28, 2016 8:50 am Tulipahan mieleen, että Bodomilla tehtiin myös toinen henkirikos 1960-luvulla (saattoi olla jopa 1970-luvun alkua), kuitenkin siitä kun tapauksesta olen lukenut, on aikaa huomattavasti yli 10 vuotta, mutta muistan tapauksen olleen Pohjolan poliisi kertoo-kirjassa ja ne (kirjat) on kaikki edelleen minulla tallessa. Kyseisessä tapauksessa vanhempi mies surmattiin omakotitaloonsa.
Tapaus jäi muistaakseni (kirjan mukaan) jotenkin Bodomin varjoon, tosin syyllinen tuohon tekoon saatiin kiinni varsin pian, eikä se ehtinyt juuri mysteeriksi kehittyä, tiettävästi sillä ei myöskään ole (ainakaan todistettavasti) mitään tekemistä Bodomin kolmoissurman kanssa.
Yritän etsiä tuon kyseisen jutun mahdollisimman pian.
Johon will vastasi näin:
will wrote: Wed Dec 28, 2016 9:49 am ^Torsten Holmbergin ryöstömurha kotonaan Nedre Smedsin talossa, Bodomin kylässä, 8.4.1974. Aihetta on viimeksi käsitellyt Ulf Johansson kirjassaan Legenden om Bodom (2016).
Nämä tekijäthän olivat Stig Henrik Björklund, 29 v sekä Juho Pauli Salomaa (taisi olla noin 55 v).
Lopullinen tuomio oli, että Björklund sai 10 v 2 kk kaikista rötöksistään ja Salomaa 7 vuotta.
Mutta itse asiaan lopultakin: Oliko tämä Björklund mahdollisesti sukua Irmeli Björklundille?
Hän on ollut Irmelin kanssa samaa ikäluokkaa, Bodomin telttamurhien aikaan noin 15-vuotias.

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Tue Apr 02, 2019 11:50 am
by Queen
Murhainfossa oli vakuuteltu, ettei tämä Stig olisi ollut sukua Irmelille. Mies on näköjään syntynyt 25.7.1944 ja kuollut 22.3.2006 (hautakivistä löysin nuo tiedot).
http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1 ... 87&id=5564

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Posted: Mon May 13, 2019 1:15 pm
by härkä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006103694.html

Bodomin murhapaikalla järjestetään arkeologiset kaivaukset

Kaivauksilla pyritään selvittämään, minkälaisia jälkiä murhapaikalla tapahtuman jälkeen käyneet ihmiset ovat jättäneet jälkeensä.
HELSINGIN yliopisto tiedottaa, että arkeologian opiskelijat aikovat tehdä uusia kaivauksia Espoossa Bodomjärven murhapaikalla ensi viikolla.

Kaivauksilla yritetään tavoittaa materiaalisia jäänteitä ja merkkejä ihmistoiminnasta 1960-luvulta nykypäivään. Lisäksi halutaan selvittää sitä, mistä syistä ihmiset käyvät edelleen murhapaikalla.
Lue lisää: Video: Tältä Bodomin murhapaikka näyttää nyt – karmeasta kolmoismurhasta tulee yhä uusia vihjeitä
Kaivaukset ovat osa kaivausprojektikurssia, jossa perehdytään kaivauksen suunnitteluun ja raportointiin. Kurssilla opiskelijat suunnittelevat ja organisoivat ryhmissä kaivaukset valitsemalleen kohteelle, joka ei ole kiinteä muinaisjäännös.

Kaivaukset toteutetaan arkeologisin menetelmin kaivamalla neliömetrin kokoisia koekuoppia eri puolille niemeä. Niitä varten on saatu maankäyttölupa Espoon kaupungilta.

SUOMEN tunnetuimpiin rikosmysteereihin kuuluva Bodomin kolmoismurha tapahtui 5. kesäkuuta 1960. Surmansa saivat järvenrannalla telttaretkellä olleet 15-vuotiaat Maila Irmeli Björklund ja Anja Tuulikki Mäki sekä 18-vuotias Seppo Antero Boisman.
Lue lisää: Kun Anneli Happo, 72, kuuli Bodominjärven murhateltan tapahtumista, hän tajusi hirvittävän yhteyden: ”On tullut mieleen, että kohtalo määräsi niin”
Nuoret surmattiin heidän nukkuessaan. Seurueeseen kuulunut neljäs nuori, silloin 18-vuotias Nils Wilhelm Gustafsson löydettiin teltan päältä pahoin loukkaantuneena.

Murhien tekijää ei ole koskaan saatu selville.

TOINEN kaivausten johtaja Emmi Karvinen korostaa, ettei kaivauksissa haeta ratkaisua tunnettuun murhamysteeriin.
– Kaivaukset eivät liity millään tavalla murhan selvittämiseen. Se on kuitenkin synkkä kulttuuriperintöaihe, joka kiinnosta ihmisiä ja siksi alueella vieraillaan ehkä vähän useammin, hän kertoo.
Karvisen mukaan kaivaukset liittyvätkin enemmän leirintään, sillä alueella on ollut leirintäelämää vuosikymmenten ajan. Näin ollen ihmiset ovat voineet ehtiä jättää jälkeensä yhtä jos toista leirintäelämään liittyvää.
Lue lisää: TV-ohjelmassa vihje Bodomin murhaajasta? - "Mies verisissä vaatteissa tuli meille"
Murhamysteerin liittyvä kiinnostus vaikutti kuitenkin osaltaan kaivosprojektityön kohteen valintaan.

– Emme ole vielä valmiita arkeologeja, eli emme saa kaivaa oikeilla muinaisjäännöskohteilla. Lähdimme siis etsimään mielenkiintoista kulttuurista kohdetta, johon liittyy kiinnostusta ja toisenlaista tapahtumaa. Arkeologia voi tutkia mitä tahansa: tutkimuskohteen ei tarvitse aina olla muinainen tapahtuma, Karvinen sanoo.


Mielenkiintoista.
Nähtäväksi jää , tuoko tuo uusia ulottuvuuksia ?