Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
Post Reply
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by will »

^Tyhjien pullojen keruu oli tuona aikana hyvin tunnettu, joskin marginaalinen tulonlähde. Alla olevassa kuvassa näkyy laatikoittain ja tynnyreittäin pulloja - myös puolen litran vanhemman mallin alumiinikorkkisia Alko-tyyppisiä, joita on kerätty myytäväksi Espoon työväentalon rakennuskustannuksien kattamiseksi pieneltä osaltaan. Aikuisetkin ymmärsivät pullojen rahallisen arvon, vaikka arkielämässä niiden keruu ja palauttaminen oli keskenkasvuisten liiketoimintaa.

Pullotalkoot Leppävaaran työväenyhdistyksen kerhotaloa varten 1957. Tuntematon kuvaaja. Espoon kaupunginmuseon kokoelmat.
Pullotalkoot Leppävaaran työväenyhdistyksen kerhotaloa varten 1957. Tuntematon kuvaaja. Espoon kaupunginmuseon kokoelmat.
Kohde-4B44AC59-5317-C172-3043-6EDA3F069280.jpg (116.72 KiB) Viewed 3028 times
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by will »

skoune wrote: Sun May 23, 2021 8:34 am ... noihin sukututkimussivuille lähetettyihin DNA-näytteisiin saa (ainakin MyHeritagella) sellaisen pumpulitikun, tyyppiä corona -testitikku, mutta tämä tikku pyöritetään suun limakalvoilla. ... Käsittääkseni noita näytteitä pitäisi ns rikastaa, ennen kun on mahdollista niitä tutkia.
...
Määristä maininta Iltasanomissa:
Tavanomaisissa rikostapauksissa tutkijoilla on käytettävissä kymmenistä satoihin mikrogrammoihin dna:ta. Isaacsonin tapauksessa näytteen suuruus oli vain 0,12 mikrogrammaa, mikä vastaa noin 15 ihmisen solua.

Vertailun vuoksi sukututkimuksia varten otetut näytteet sisältävät noin 750-1000 mikrogrammaa dna:ta.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-20000081 ... t=promobox
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by Eks-EkstroVertti »

Vielä 1900-luvulla epäilyn keskipisteessä oli tuntematon polkupyörän taluttaja ja muu kulkija. Nämä aikalaistutkijoiden epäilyt haudattiin vuosituhannen vaihtuessa. Syy siihen lienee ollut se, ettei epäiltyä koskaan löydetty.

On Oittaan kartanon karjakon Marjatta Leppäsen näkemä tumma pyörämies:

"...oli 5.6 kello 4.30 – 05.00 nähnyt kartanon suunnalta valtamaantielle johtavalla tiellä polkupyörällä olevan miehen, joka oli ollut n. 30-35 vuotias, tukevahko, tumma kasvoiltaan, silmät siniset ja tuijottavat, yllään tumma pikkutakki ja tumma lippalakki; likainen."

Bussimatkustajan huomio:

"...oli nähnyt 4.6 kello 16.30 linja-autossa matkalla Bodominjärven suuntaan miehen, joka oli ollut resuinen, likainen ja partainen, tukeva, pyöreäkasvoinen, noin 40-vuotias, harmaat housut ja n. 170 cm pitkä.

Uimareiden havaintoja:

"Lapset poistuivat paikalta noin kello 21.00 ja Helokangas ja Kurt Hilden olivat nähneet maantiellä pyörää taluttavan miehen, joka oli jättänyt pyöränsä peltotien risteykseen ja lähtenyt kävellen rantaan päin. Mies oli ollut keskikokoinen, lähempänä viittäkymmentä ikävuotta ja puettuna mahdollisesti ruskeaan ja kuluneeseen nahkapuseroon ja mukana kantokassi."

Kari Kaukiaisen mukaan:

"...oli ollut ajelemassa polkupyörällään pitkin Oittaan rantoja noin kello 23.00, kun häntä vastaan rannasta päin oli tullut tuntematon mies, joka oli huutanut hänelle ”poika”. Miehen pituus oli ollut yli 170 mutta alle 180 senttiä, tukka oli ollut musta, taaksepäin kammattu ja kasvot olivat olleet laihat ja parrattomat. Vaatetuksena oli ollut vaaleansininen paita, siniset, kuluneet ja likaiset suorat housut tai farmarit sekä mustat puolikengät."

Pentti Kuitunen:

"...oli samana iltana ollut uimassa murhaniemen kärjessä noin kello 21.00 ja nähnyt telttakuntaan kuuluvat pojat sekä vesihuollon pihalla erään noin 30-vuotiaan 170 sentin pituisen tummahkotukkaisen miehen yllään ruskeanharmaa tuulitakki ja hieman tummemmat suorat housut."


Lisää pyörämiehestä:

Helsingin Sanomat
Lauantaina huhtikuun 2. pnä 1966

Bodomjärven polkupyörämiehestä
tahdotaan yleisöltä ilmoituksia

Espoon Bembölen kylässä Bodomjärven rannalla ensimmäisenä helluntaipäivänä 5.6.1960 sattuneen kolmoismurhan tutkimukset keskittyvät nyt mieshenkilöön, jonka nähtiin kohta murhan jälkeen noin klo 6.45 tulevan tapahtumapaikalta päin Korsbackan suunnalta ja menevän Espoon kunnan kaatopaikalle päin.

Hänellä oli polkupyörän ohjaustangossa kaksi naisten kantokassia. Miehen nähtiin sekä ajavan että taluttavan pyörää. Yleisestä tavasta poiketen hän talutti pyörää kävellen sen oikealla puolella.

Tiedot epätarkkoja

-Epäiltyjä on ollut tavattomasti, on vieläkin ja lisää tulee joka päivä uusien ilmoitusten perusteella.Tarkistustutkimuksissa on selvinnyt, että murhaa edeltäneenä iltana havaittiin tuntemattoman miehen jättävän polkupyöränsä leiripaikalle johtavan polun risteykseen noin klo 21 aikaan.Miehellä oli mukanaan ilmeisesti yksi kassi.

-Miehen tuntomerkit ovat epätarkkoja, sillä kaikki havainnot on tehty melko nopeasti. Nyt etsityllä miehellä oli kaksi kassia, joista toisen kuvaus sopii tapahtumapaikalta kadonneeseen Nils Gustafssonin kassiin.

-Mies ei ilmeisesti ole tuntenut noin kahden kilometrin pituista Hackjärvelle johtavaa polkua hyvin, sillä eräässä suonotkelmassa hän oli kahlannut polviaan myöten liejussa vaikka lähelle oli tehty risuista kantava tie. Polku oli yleensä vähän käytetty ja sen vuoksi jäljet säilyivät koskemattomina, kertoi poliisineuvos Ylösjoki.

Pari päivää murhan jälkeen oli Espoon kunnan kaatopaikalta Hackjärvelle johtavan polun varrelta tavattu miehen jalkineen jälkiä sekä polkupyörän jälkiä, jotka olivat johtaneet aina Hackjärvelle saakka.

Koska metsäpolku silloin vielä oli ollut hyvin kostea ja liejuinen, on oletettavissa, että henkilö joka kyseistä polkua pitkin oli kulkenut, oli tullessaan Hackjärvelle ollut hyvin likainen.

Miehen tuntomerkit: Ikä silloin 35-40 vuotta, pituus noin 175-180 cm, vartalo normaali, tummaverinen tai tumma parransänki.Vaatetus: Tumma puku ja valkoinen paita sekä ilmeisesti matalat kengät, avopäin. Yleisvaikutus epäsiisti.

Polkupyörä oli ollut musta miesten pyörä ja vanhan näköinen.Kassit olivat molemmat olleet samankokoisia eli noin 50 cm pitkiä ja 20-25 cm korkeita sekä varustettu kahdella kantohihnalla. Toinen oli ollut väriltään musta ja toinen keltaruudullinen.

Keskusrikospoliisi pyytää yleisöltä tietoja edellä kuvatusta miehestä.

ja:

HELSINGIN SANOMAT
Tiistaina huhtikuun 5.pnä 1966 Nro 93

BODOM-JUTUN HAVAINNOT
SOPIVAT HYVIN YHTEEN

Poliisi on saanut uusia ilmoituksia epäillystä polkupyörämiehestä, joka oli nähty neljässä eri paikassa Bodomin kolmoismurhan tapahtumisen jälkeen. Ensimmäinen havainto oli tehty kohta murhien jälkeen murhapaikan suunnalla. Toinen tehtiin verityön paljastumisajankohtana Hackjärven niemessä, kolmas saman päivän iltana Westendissä ja neljäs epäilyttävä liikkuja nähtiin toisena helluntaipäivänä Espoon Isojärven Niemen kartanon lähellä.

Varhain aamulla ensimmäisenä helluntaipäivänä oli kohta Bodomin rannalla tapahtuneen kolmoismurhan jälkeen nähty miehen tulevan polkupyörällä murhapaikalta päin Korsbackan suunnalta ja menevän Espoon kunnan kaatopaikalle päin. Pyörän ohjaustangosta oli riippunut kaksi naisten kantokassia. Miehen oli nähty ajavan sekä taluttavan polkupyöräänsä. Hän oli taluttanut pyörää vasenkätisesti, kävellen sen oikealla puolella.

Myöhemmin aamupäivällä nähtiin Hackjärven niemessä sijaitsevasta huvilasta sinne johtavalla polulla miehen taluttavan polkupyörää. Pyörän ohjaustangossa oli vain yksi kassi. Mies oli avopäin. Hänellä oli yllään valkoinen paita ja hän käytti mustasankaisia silmälaseja. Kolme henkilöä näki hänet huvilasta 40-50 metrin päässä, jolloin mies oli kääntynyt ympäri ja palannut polkua takaisin.

Mies nähtiin murhan paljastumisen aikoihin - toisin sanoen kello 10-11 aikaan. Toista kassia silminnäkijät eivät ilmoittaneet nähneensä. Poliisin arvelujen mukaan miehellä saattoi olla silmälasit harhauttamismielessä.

Samana päivänä nähtiin kello 18 paikkeilla Westendin vaiheilla Jorvaksentiellä epäsiisti ja partainen pyörämies, jolla oli yllään pitkät housut ja vaalea paita. Mies talutti oudolta puolelta vanhannäköistä mustaa polkupyörää ja ohjaustangosta roikkui kaksi kassia tai kääröä. Hän näytti 35-40 vuotiaalta ja oli matkalla Helsinkiin päin.

Toisena helluntaipäivänä tavattiin neljäs epäilyttävä pyöräilijä Espoon Isojärven pohjoisrannalla lähellä Niemen kartanoa. Hän talutti myös pyöräänsä ja lisäksi vasemmalla puolellaan. Mies näytti keski-ikäiseltä. Pyörä oli ilmoittajan mukaan vanha. Pyörämies oli nähty aamupäivällä.

Ajallisesti nämä kaikki havainnot sopivat hyvin yhteen ja antavat tutkijoille lisää viitteitä Bodomin tapausten selvittelyssä.

------

Periaatteessa tähän sopisi ehdottaa "fyysisen vamman miestä", esim. sekakulkutyömies Herman Katajaista mutta siitä ei ole mitään todistetta.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by -Uta- »

Bodomin murhateltta puhdistettiin, mutta verijäljet eivät lähde mihinkään – katso kuvat
Bodominjärven murhateltta on konservoitu Tampereella, jotta se säilyisi vielä pitkään.
Teltta menee myöhemmin Vantaalle KRP:n Rikosmuseoon.
https://yle.fi/a/74-20036589
MARI JÄNTTI
15.6. 9:56 • Päivitetty 15.6. 16:28


Tampereen Poliisimuseon helteisellä pihamaalla on viime päivien ajan käsitelty ja puhdistettu ehkäpä koko Suomen kuuluisinta telttaa. Kyseessä on Bodominjärven murhateltta.

Helluntaina vuonna 1960, kolme nuorta surmattiin kesken kesäisen telttaretken Bodominjärven rannalla. Kuolleet kolme nuorta löydettiin lysähtäneen teltan sisältä kallot murskattuina. Ainoa hyökkäyksessä eloonjäänyt löytyi pahoinpideltynä teltan päältä. Murhaajan uskotaan viiltäneen teltan päät auki, katkoneen sen narut ja yllättäneen nukkuvat nuoret.

Image
Bodominjärven teltta tuotiin käytännön syistä Tampereelle konservoitavaksi, vaikka se menee myöhemmin esille Vantaalle KRP:n Rikosmuseoon. Poliisimuseon pihalle saatiin pystyyn teltta, jossa tekstiilikonservaattori Taina Leppilahti työskenteli. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Verinen ja osittain repeytynyt teltta tuli tekstiilikonservaattori Taina Leppilahden työpöydälle konservoitavaksi. Konservoinnilla pyritään turvaamaan teltan säilyminen.

Aikaisemmin poliisin säilytyksessä ollut teltta oli Tampereelle tullessa pakattu tiiviisti muoviin. Teltalle ei ole tehty aikaisemmin konservointia, joten siinä oli kuivuneen veren lisäksi myös muita autenttisia jälkiä, kuten murhapaikan maa-ainesta. Leppilahti kuvailee muovista paljastuneen teltan hajua voimakkaaksi.

– Haju sekä teltan rusehtava päällikangas viittasivat siihen, että teltta on hauras ja siinä olisi käynnissä kemiallinen hajoaminen. Leppilahti yllättyi, kuinka hyvässä kunnossa yli 60-vuotias puuvillakankainen teltta oli. Rusehtava väri selittyi teltan pintaan aikoinaan laitetulla suoja-aineella.

Käsin tunnustelemalla konservaattori sai selville, millaista puhdistamista kangas kestää. Siitä alkoi pikkutarkka työ: teltta puhdistettiin ensin hellävaraisesti imuroiden, sen jälkeen kumisella sienellä sentti sentiltä ja lopuksi vielä uudelleen imurilla.

– Työn edetessä huomasin, että teltta on aika elastisessa kunnossa, joten pystyin käsittelemään ja puhdistamaan sen hyvin.

Telttakankaan kestävyyden lisäksi konservointia ohjasivat myös poliisin antamat tarkat ohjeet. Murhateltan konservointiprojektiin osallistunut Poliisimuseon tutkija Juha Vitikaisen mukaan haastavaa konservoinnista teki se, että teltta on yhtä aikaa museoesine ja osa poliisin rikostutkinnan materiaalia.

– Mietimme paljon, minkä verran likaa pitäisi jäädä, sillä telttaan jäänyt lika on olennaista rikoshistorian näkökulmasta. Neuvottelimme aina poliisin kanssa siitä, mille tasolle voimme konservoida teltan. Teltasta puhdistettin lopulta kaikki se, mikä olisi estänyt sen säilymistä. Esimerkiksi verijäljet jätettiin rauhaan.

– Tarkoitus oli, että emme poista mitään olennaista esinehistoriaan liittyvää, Vitikainen täsmentää.

Kahden päivän ajan kestäneen konservoinnin aikana Leppilahti huomasi, että muun muassa veritahrat olivat pinttyneet ja imeytyneet kankaaseen siten, ettei puhdistaminen tuottanut ongelmia.

– Autenttisista tahroista ei puhdistuksessa irronnut mitään.

Teltta esille museoon, muttei kaikkien nähtäville
Teltan konservointiin on sen säilymisen turvaamisen lisäksi myös toinen syy.

Se siirretään osaksi Keskusrikospoliisin (KRP) Rikosmuseon aineistoa. Vantaalla sijaitseva museo ei ole avoinna kaikelle kansalle, vaan vierailuja järjestetään esimerkiksi poliisin sidosryhmille. Museossa on esillä muun muassa Kyllikki Saaren suohaudan merkiksi maahan tökätty oksa.

Poliisimuseon tutkija Juha Vitikaisen mukaan Bodominjärven murhateltasta mielenkiintoisen museoesineen tekee juurikin siinä olevat autenttiset jäljet ja lika.

Telttaan on yli 60 vuoden aikana tullut useita jälkiä: ennen murhia, murhien aikana, 1960-luvulla suoritetussa poliisitutkinnassa, vuonna 2005 alkaneessa oikeudenkäynnissä sekä eri säilytysvaiheissa.

Joidenkin jälkien kohdalla alkuperä tiedetään, osan kohdalla ei.

– Viimeisimmässä tutkinnassa on pyritty selvittämään, mitkä ovat esimerkiksi veitsellä tehtyjä jälkiä ja mitkä muita repeytymiä. Tutkinnan aikana telttaan on merkitty kohtia, joista osa viittaa veitsen iskuihin ja viiltojälkiin.

Teltta on tarkoitus pystyttää KRP:n Rikosmuseon tiloihin teltan malliin. Naruilla ja kepeillä sitä ei enää pystytetä. Teltan sisään rakennetaan tukia mahdollisesti akryylistä. Vitikaisen mukaan tehtävä ei ole yksinkertainen, sillä teltassa on useita repeämiä.

– Suurin repeämä on teltan sisäänkäynnin päässä. Se tulee läpi teltan harjan kautta. Se, miten saamme tämän pystyyn, voi aiheuttaa ongelmia.
Post Reply